Hei sinä, juuri sinä. Sinut on kutsuttu. Lokakuinen ilta, naurua, uusia tuttuja, esityksiä, tuikkivia silmiä. Käy peremmälle, pöytä on katettu meille. Juhlitaan yhdessä.

Meillä Aktiivinen synnytys ry:ssä on ilo kippistää tänä vuonna 40-vuotisen yhdistyksen kunniaksi. Lahjaksi toivomme, että tulet juhlimaan kanssamme!

Tapaammehan lauantaina 10.10.2026 yhteisen juhlapäivän merkeissä Allianssi-talolla Helsingin Pasilassa?

Päivällä klo 12:30–16:00 ohjelmassa on monipuolinen kattaus kaikille avoimia, maksuttomia työpajoja sekä paneelikeskustelu suomalaisen synnytyskulttuurin historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuudesta. Varaa nyt paikkasi päiväohjelmaan tästä! Paikkoja on rajoitetusti.

Illalla klo 17:00–21:30 kokoonnumme yhteen maksullisen illalliskortin lunastaneiden kesken. Mieleenpainuva ilta sisältää herkullisen, vegaanisen ja gluteenittoman juhlaruokailun, toisiimme tutustumista sekä kuplivan tunteikasta, naurua ja muistoja nostattavaa ohjelmaa. Ehkä illan mittaan tunnet myös tanssilattian kutsun? Nappaa nyt illalliskorttisi verkkokaupasta viimeistään 2.10. jäsenhintaan 40 €, ei-jäsenhintaan 50 € tai kannatushintaan 65 €!

Kutsumme mukaan uusia ja tuttuja kasvoja, raskaus- ja synnytysteemoista kiinnostuneita, odottajia ja perheitä, aktiiveja ja ammattilaisia – ihan jokaista, joka haluaa kohottaa holittoman maljan synnyttäjien oikeuksille ja yhdistyksen työlle! Voit tulla mukaan ekaa kertaa tai palata tauon jälkeen aistimaan juhlatunnelmaa.

Lauantaina 10.10.2026
Päiväohjelma klo 12:30–16:00, iltajuhla klo 17:00–21:30
Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, Pasila, Helsinki
Päiväohjelmaan ei pukukoodia, iltajuhlan pukukoodi: juhlava sun tyylillä
Päiväohjelmaan lapset mukaan omalla harkinnalla ja vastuulla, iltajuhlaan sylivauvat tervetulleita
Ilmoittautuminen päiväohjelmaan täällä
Iltajuhlan illalliskortit 40 € / 50 € / 65 € täältä

Alta löydät päiväohjelman ja iltajuhlan aikataulut. Tarkemmat kuvaukset ohjelmista löydät alempaa tältä sivulta.

Maksuton päiväohjelma

12:00 Allianssi-talon ovet avautuvat

12:30 Tervetuloa mukaan Aktiivinen synnytys ry:n 40-vuotispäivään

13:00 Työpajat, katso kuvaukset alempaa ja valitse yksi:

Äänimaljarentoutus
Nautinnon runous
Kenen ääni kuuluu?

14:15 Tauko: Kahvia ja pientä snäksiä – voit ottaa mukaan myös omaa välipalaa!

15:00 Paneelikeskustelu: Suomalainen synnytyskulttuuri eilen, tänään ja huomenna, katso kuvaus alempaa

Eeva Itkonen, kätilö, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Malla Rautaparta, neurologian fysioterapeutti, joogaopettaja, kouluttaja, kulttuuriantropologi
Anu Lampinen, kätilö-akupunktioterapeutti, kouluttaja, tietokirjailija
Juontajana Amanda Ahola, kätilö, valtiotieteiden maisteri

16:00 Maksuton päiväohjelma päättyy. Iltajuhlaan jäävillä mahdollisuus laittautumiseen, oleskeluun  tai pieneen happihyppelyyn.

Iltajuhla

17:00 Iltajuhla alkaa

17:15 Puheenjohtajan tervehdys: Havu Härmä

17:30 Birth Open Mic

Juontajana ja ensimmäisenä esiintyjänä runoilija Nelli Ruotsalainen
Jaa oma tarinasi, tekstisi, muistosi, runosi tai laulusi odotuksesta tai synnytyksestä! Katso lisätiedot ohjelmasta ja kerro mahdollisesti kiinnostuksestasi osallistua täällä.

18:00 Ruokailu alkaa

18:45 Birth Open Mic jatkuu

19:15 Jälkiruoka

20:00 Puhe: Hanna Hirvonen, entinen puheenjohtaja

20:15 Stand up: Anna-Riitta Kässi

20:30 Musiikkia ja illanviettoa – voit halutessasi tuoda omia snäksejä ja holitonta juotavaa!

21:30 Iltajuhla päättyy

Ohjelmien kuvaukset

Työpaja 1: Äänimaljarentoutus

Tervetuloa hengähtämään ja rentoutumaan äänimaljojen soidessa! Työpajassa pääset rentoutumaan samalla, kun äänimaljat soivat. Pötköttelet omalla paikallasi, äänimaljat soivat ja hoitavat rauhoittaen hermostoa, rentouttaen koko kehoa ja antaen stressille lähtöpassit. Et tarvitse minkäänlaista osaamista tai kokemusta. Olet tervetullut juuri noin!

Työpajan alussa on lyhyt puheella ohjattu rentoutusharjoitus, johon voit halutessasi osallistua. Työpajan aikana soitetaan tiibetiläisiä äänimaljoja, koshia, sadekeppiä, merirumpua ja kongia.

Työpajan ohjaa ammattidoula, äitiys- ja vauvyöhyketerapeutti, sointukylpyohjaaja ja äänimaljahoitaja Jenni Torvinen.

Ota mukaan oma joogamatto, viltti, tyyny tms., mitä koet tarvitsevasi mukavaan makoiluun. Tämä työpaja on vain aikuisille.

Työpaja 2: Nautinnon runous

Työpajassa tutkimme haavekuvia vapaudesta nautintoon perustuvan runouden kautta. Lähestymme runoutta ja nautintoa siitä kulmasta, että nautinto voi tarkoittaa monia asioita: niin iloa, yhteyttä, mielihyvää, huolenpitoa, luovuutta, läheisyyttä kuin eroottista nautintoa.

Luomme pajassa runoutta, joka saa inspiraationsa siitä, mitä kirjailija adrienne maree brown kutsuu “pleasure activismiksi”. Brownin mukaan mielikuvituksemme ja se, mitä eniten haluamme, mikä tuottaa meille nautintoa ja mikä saa meidät tuntemaan itsemme eläviksi, voivat auttaa meitä kuvittelemaan oikeudenmukaisempia ja vapaampia tulevaisuuksia. Millainen olisi maailma, jossa synnyttäjien oikeudet toteutuvat ja hoivaa ja nautintoa arvostetaan?

Työpajassa osallistujille ohjataan kirjoitustehtäviä, jotka liittyvät nautintoon, runouteen ja näiden yhdistämiseen. Tehtäviä voi lähestyä niistä aistimuksista ja mielentiloista käsin, jotka juuri tuona päivänä ovat läsnä. Työpaja ei vaadi aiempaa kokemusta tai osaamista kirjoittamisesta. Kiinnitämme erityistä huomiota lempeyteen. Tekstien jakaminen ei ole pakollista, mutta osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita jakamaan niitä, jos se tuntuu hyvältä.

Työpajan ohjaa runoilija Nelli Ruotsalainen (she/they), suomalais-amerikkalainen poikkitaiteellinen taiteilija. Kirjoittamisen, runouden ja analogisen valokuvauksen kautta hän tutkii tiloja, joissa queerfeministinen teoria ja eletty kokemus kohtaavat. Nelli opiskelee myös seksuaalikasvattajaksi.

Ota mukaan omat muistiinpanovälineet. Työpajaan voi ottaa mukaan lapsen oman harkinnan mukaan. Osallistujan vastuulla on huolehtia, ettei siitä synny häiriötä muille.

Työpaja 3: Kenen ääni kuuluu?

Keskustelevassa työpajassa pohditaan yhdessä, miten synnytyksestä voidaan puhua niin, että erilaiset kokemukset ja näkemykset voivat kohdata. Synnytystä määritellään yhä vahvemmin lääketieteellisen tiedon ja riskien kautta samalla, kun tiedevastaisuus sekä yhdenvertaisuutta ja lisääntymisoikeuksia kaventavat näkemykset vahvistuvat. Moniääninen keskustelu edellyttää tilaa erilaisille näkemyksille, mutta myös rajoja virheelliselle tiedolle ja syrjiville normeille.

Työpajan ohjaa kätilö, Turun yliopiston väitöstutkija Eeva Itkonen.

Työpajaan voi ottaa mukaan lapsen oman harkinnan mukaan. Osallistujan vastuulla on huolehtia, ettei siitä synny häiriötä muille.

Paneelikeskustelu: Suomalainen synnytyskulttuuri eilen, tänään ja huomenna

Niin kätilön, akupunktioterapeutin kuin tietokirjailijan rooleissa eri vuosikymmeninä toiminut Anu Lampinen sekä mittavan uran tehnyt joogaopettaja ja -kouluttaja, fysioterapeutti, kulttuuriantropologi Malla Rautaparta ovat nähneet, kuinka synnytyskulttuuri on muuttunut elinaikanamme. Kätilö, sosiologian väitöskirjatutkija Eeva Itkonen tuntee suomalaisen synnytyskulttuurin ja -aktivismin trendit laajasti sekä oman työkokemuksensa että tutkitun tiedon pohjalta.

Keskustelussa suuntaamme katseemme menneeseen, tähän päivään ja tulevaan. Pohdimme, minne synnytyskulttuuri on matkalla ja maalaamme omia unelmiamme ja visioitamme. Lopuksi kutsumme yleisön mukaan keskusteluun kysymyksillään ja kommenteillaan. Paneelikeskustelua juontaa kätilö, valtiotieteiden maisteri Amanda Ahola.

Birth Open Mic

Iltajuhlan Birth Open Micissä äänen saavat meidän tarinamme odotuksen ja synnytyksen maailmasta. Open mic on hetki, jossa kuka tahansa juhlan osallistujista voi jakaa oman odotukseen, synnytykseen tai postpartumiin liittyvän tarinansa. Rohkaise mielesi ja nouse lavalle. Millainen tarina sinulla on kerrottavana?

Löytyykö pöytälaatikostasi tai haluaisitko kirjoittaa juhlaa varten odotusta, synnytystä, postpartumia, synnyttäjien oikeuksia tai synnytystyöläisyyttä käsittelevän päiväkirjamerkinnän, runon, muiston, laulun, kirjoitelman, vitsin tai oman synnytystarinasi, jonka voisit jakaa?

Ilmoita kiinnostuksestasi open miciin tällä lomakkeella viimeistään torstaina 8.10. Jos ilmoittautumisia tulee paljon, valikoimme illan esiintyjät niiden joukosta. Jos aikaa riittää, otamme ilmoittautumisia vastaan myös paikan päällä juhlassa!

Birth Open Micin juontajana toimii runoilija Nelli Ruotsalainen, joka avaa illan esittämällä runoja teoksestaan Jälkivuoto. Jälkivuoto on kirjoittaja Nelli Ruotsalaisen ja graafikko-valokuvaaja Hanna Tyrväisen yhteinen teos, jossa feministinen nykyrunous kietoutuu visuaalisesti vahvoihin ja vaikuttaviin valokuvateoksiin. Sekä kuvat että runot tuovat esille piirteitä tuoreesta vanhemmuudesta, jossa uudelleenmäärittyvät minuuden rajat kietoutuvat pohjattomaan väsymykseen, sanoinkuvaamattomaan hellyyteen ja äitien tuntemaan himoon ja nautintoon. Teos julkaistiin vuonna 2022.

Stand up: Anna-Riitta Kässi

Illan ohjelman päättää Anna-Riitta Kässi stand up -esityksellään. Anna-Riitta on helsinkiläinen doula, seksuaalikasvattaja ja -terapeutti sekä stand up -koomikko. Hän on myös yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja entinen hallituslainen.

Anna-Riitta ammentaa komiikkaansa omasta kaoottisesta elämästään neuroepätyypillisenä sateenkaariperheen milleniaalimutsina sekä ympäröivästä yhteiskunnasta – synnytysteemoihin sopivaa, hyvää alapäähuumoria unohtamatta.

Ja kun vatsalihakset on treenattu, on aika korkata tanssilattia!

Meille Aksyssa on sydämen asia tehdä perhepuheeseen tilaa moninaisuudelle, muovata synnytysten maailmasta inklusiivisempaa ja pitää seksuaali-, sukupuoli- ja suhdevähemmistöihin kuuluvien synnyttäjien ja perheiden puolia vuoden ympäri. Tänä vuonna meillä on ylpeys kertoa, että Aktiivinen synnytys ry on ensimmäistä kertaa Helsinki Priden virallinen yhteisökumppani!

Tule Helsinki Prideen Aksyn joukoissa!

Tule mukaan pitämään ääntä kanssamme Helsinki Priden pääpäivänä, lauantaina 29.6.! Marssimme kulkueessa omassa blokissamme, minkä jälkeen levitämme piknikvilttimme Kaivopuistossa vietettävään puistojuhlaan. Mukaamme kulkueeseen ja puistojuhlaan ovat tervetulleita kaikki, joiden sydän sykkii synnyttäjien, perheiden ja seksuaali-, sukupuoli- ja suhdevähemmistöjen ihmisoikeuksille ja yhdenvertaisuudelle.

Ilmoittaudu nyt mukaan kulkueeseen ja/tai puistojuhlaan tämän lomakkeen kautta! Toivomme kulkueilmoittautumisten olevan mahdollisimman sitovia. Lomakkeella voit myös ilmaista kiinnostuksesi kylttipajaan, jonka pidetään Pride-viikon torstaina 27.6. aamupäivällä Helsingissä. Kiinnostuksesi ilmoittamalla saat lisätietoja ajasta ja paikasta.

Sateenkaarevaa vertaistukea

Järjestämme osana Helsinki Priden virallista ohjelmaa kaksi maksutonta vertaistapaamista kaikille sateenkaareville odottajille, synnyttäneille, perheille, kumppaneille, tukihenkilöille ja lapsiperheellistymisestä haaveileville. Myös pienet ovat tervetulleita tapahtumiin!

Keskusteluja ohjaavat queerit ammattidoulat. Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua, mutta huomioithan, että tilaisuuksiin ei voi tulla kesken kaiken, jotta saamme luotua luottamuksellisen keskusteluilmapiirin. Tapahtumassa noudatetaan Aksyn turvallisemman tilan periaatteita.

Etätapaaminen Zoomissa
Maanantaina 24.6.
Klo 18–19:30
Tapaamiseen Zoom-alustalle pääset tästä linkistä
Tapahtumasta voit lukea lisää Helsinki Priden ohjelmasivulta

Tapaaminen kasvotusten Helsingissä
Torstaina 27.6.
Klo 16–18
Pride House, Hobo Hotel, Kluuvikatu 4
Tietoa tilasta ja sen esteettömyydestä löydät Pride Housen sivulta
Tapahtumasta voit lukea lisää Helsinki Priden ohjelmasivulta

Sateenkaarioikeuksien puolustaminen on synnyttäjien ja perheiden puolustamista

Sateenkaari-ihmisten ja perheiden oikeuksissa on otettu monia tärkeitä askeleita, mutta matkaa yhdenvertaisuuteen vielä on. Vielä tänäkin päivänä synnyttäjän ja perheen malli on usein kapea, ja siitä poikkeavat kohtaavat syrjintää ja epäasiallista kohtelua.

Ympäri maailmaa myös ajetaan nyt varsin taantumuksellisia aatteita ja koitetaan horjuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja naisten oikeuksia vetoamalla ”perhearvojen puolustamiseen”. Tällaisella puheella voidaan tosiasiassa tähdätä kohdullisten ja erilaisiin marginaaleihin kuuluvien ihmisten oikeuksien rajoittamiseen ja päätösvallan pienentämiseen esimerkiksi omista kehoistaan ja lisääntymisestään.

Siksi meidän kaikkien ääntä tarvitaan. Näytetään porukalla, että me olemme synnyttäjien puolella, syrjintää vastaan!

Tervetuloa mukaan Oona Pajuluoman pitämään webinaariin 29.10. klo 18–19 aiheella Odotusajan kehoyhteys!

Lokakuussa saamme webinaarimme puhumaan Oona Pajuluoman, joka on sertifioitu doula, rentoutusohjaaja ja fysioterapeutti (AMK). Parhaillaan Oona syventää osaamistaan lantionpohjan fysioterapiasta.Oona työskentelee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella sekä etänä yrityksensä Kehoonasi äärellä odottajien, synnyttäneiden ja vauvojen parissa. Oonan työskentelyä ohjaavat psykofyysinen viitekehys sekä trauma- että syömishäiriösensitiivisyys.

Oona saattaa olla joillekin tuttu myös Mammanutturat -podcastista, jossa Oona on jakanut vertaistuellisesti omaa taivaltaan äidiksi kasvamisesta sekä äitimyytistä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta yhdessä ystävänsä kanssa. Tässä webinaarissa kohdataan oma keho syventymällä sen tarpeisiin ja kuulemiseen. ”Kuuntele sun kehoa” on helpommin sanottu kuin tehty. Mitä se oikeastaan on?

Webinaari on tarkoitettu erityisesti odottajille sekä odotusajan kehoyhteydestä kiinnostuneille. Webinaarista hyötyvät myös muut ammattilaiset, jotka työskentelevät odottajien äärellä.

Webinaari pidetään Zoom-alustalla. Tapahtuma rakentuu 45 minuutin luento-osuudesta sekä 15 minuutin osiosta kysymyksille ja keskustelulle. Webinaariin voi ostaa joko livelipun tai tallennelipun, joka ei sisällä kysymysosiota. Livenä mukana olleet saavat automaattisesti pääsyn myös tallenteeseen. Liput hankit edullisesti Aktiivinen synnytys ry:n verkkokaupasta! Normaalihintainen lippu kustantaa 18 €, ja Aktiivinen synnytys ry:n jäsenalennuksella lipun hinnaksi jää vain 8 €.

Tästä lippukaupoille: https://aktiivinensynnytys.finqukauppa.fi/fi/tuoteryhma/webinaarit. Zoom-linkki lähetetään sähköpostitse livelipun ostaneille viimeistään päivää ennen tapahtumaa. Tallenne on katsottavissa viikon siitä, kun se julkaistaan tapahtuman jälkeen.Lämpimästi tervetuloa mukaan!

aktiivinensynnytys aktiivinen synnytys aktiivinen synnytys ry Edullinen webinaari eeva itkonen eheä episiotomia hallitustyöskentely helsinki pride ihmisoikeudet intersukupuolisuus jenni torvinen Kehomieliyhteys KEHOyhteys kokonainen käynnistettyjen synnytysten määrä suomessa käynnistetty synnytys käynnistys Miten valmistautua synnytykseen nelli ruotsalainen odotus Odotusaika opinnäytetyöyhteistyö pride Psykofyysinen kokemus raskaus seksuaalisuus seksuaalivähemmistöt sukupuolivähemmistöt Synnytykseen valmistautuminen synnytyksen käynnistys synnytysaktivismi synnytyskulttuuri Synnytyswebinaari translaki tukihenkilö Vauva tulossa vertaistuki voima väki yhdenvertaisuus yhdistystoiminta yhteisökumppani ympärileikkaus äänimaljarentoutus

Sannan synnytys käynnistettiin viime vuonna Hyvinkään keskussairaalassa kohdun suulle asetettavalla ballongilla. Syynä oli yliaikaisuus.

–     Synnytykseni sujui kauniisti ja toiveideni mukaisesti käynnistyksestä huolimatta. Olin valmistautunut luonnolliseen synnytykseen hyvin ja päätös käynnistyksestä yliaikaisuuden vuoksi ei ollut minulle helppo, kommentoi Sanna.

Sanna on yksi viidestätoista synnytyksen käynnistystä koskeviin kysymyksiini vastanneesta synnyttäjästä.[i]

Yliaikaisuus tai tarkemmin sanottuna yliaikaisuuden uhka on HUS:n alueella yleisin synnytyksen käynnistämisen syy, vajaa kolmannes kaikista käynnistyksistä tehdään tästä syystä. Raskaus katsotaan yliaikaiseksi, kun se on kestänyt yli 42 viikkoa, tavallisesti käynnistäminen aloitetaan kuitenkin jo viikolla 41. Yliaikaiskontrollin aika vaihtelee sairaaloittain: HUS:ssa yliaikaiskontrolli tehdään 41+5 viikolla, Mikkelin keskussairaalassa jo 41+2.

Seuraavaksi yleisimpinä syinä käynnistykselle HUS:n käynnistystoiminnasta vastaava erikoislääkäri Heidi Kruit mainitsee lapsivedenmenon ilman supistusten alkamista (30 %), verenpainekomplikaatiot (10 %), diabeteksen (10 %) ja sikiöperäiset syyt (10 %).

–          Mistä voitaisiin karsia ovat 6–7 % psykososiaaliset syyt, mutta kokonaisuudessa se ei paljon paina. Yli 80 % on pakottavia syitä, Kruit toteaa puhelimessa.

Aikaisemmin ja herkemmin

Vuonna 2010 18,6 % synnytyksistä käynnistettiin, uusimmissa vuoden 2020 tilastoissa osuus on jo 34,4 %.

–     Aikaisemmin ja helpommin tarjotaan, kommentoi Naistenklinikalla synnytyksiä useita vuosia hoitanut kätilö.

Aikaisemmin ensimmäisessä yliaikaiskontrollissa tarkastettiin sikiön ja äidin vointi, ja ellei erityistä lääketieteellistä syytä ilmennyt, varattiin uusi aika. Nykyisin käynnistys tai kypsyttely ballongilla, kuten asia usein synnyttäjälle ilmaistaan, aloitetaan usein samaisella käynnillä.

Kruit myöntää, että käynnistämisen ajankohta on aikaistanut.

–     HUS:ssa yliaikaisuus on vähentynyt selvästi. Jos 4–5 % raskauksista meni yli 42 viikon kymmenen vuotta sitten, luku on 2–3 % luokkaa nyt sitten.

Ensimmäisessä yliaikaiskontrollissa ei Kruitin mukaan kuitenkaan ole kyse käynnistysajasta. Ellei lääketieteellistä syytä ilmene, voidaan tässä kohdassa vielä hyvin odottaa.

Käynnistystilastoja 53,3 prosentilla johtavassa Mikkelissä linja on tiukempi. Synnytystoiminnan ylilääkärin Jaana Krögerin mukaan syynä on tietoinen linja, jonka keskiössä on perinataalikuolleisuuden minimointi.

–     Se johtuu tutkimustietoon perustuvasta näkemyksestä viikosta 41+ ja siitä filosofiasta, ettei istukkaa tule päästää liian huonoon kuntoon. Pienen sairaalan perinataalitilastojen tulee pysyä hyvinä.

Synnyttäjien ikä ja terveys vaikuttavat

Suositusten ja niiden taustalla vaikuttavan tutkimuksen lisäksi käynnistyksiä ohjaavat synnyttäjiin liittyvät tekijät. Synnyttäjät ovat iäkkäämpiä, ylipainoa on useammalla, raskausdiabetes ja lahjasoluilla alkaneet raskaudet ovat yleistyneet, mitkä kaikki lisäävät riskejä loppuraskaudessa. Vanhemmilla ensisynnyttäjillä yliaikaisuus on yleisempää.

Myös hoitokäytäntöjen ja diagnostiikan kehittyminen vaikuttaa: raskausdiabetestä seulotaan aktiivisemmin ja käynnistysmenetelmien turvallisuus on parantunut.

Paikoin tilastoinnissa on myös ollut ongelmia, joiden vuoksi synnytyksen joudutuksia on saatettu tilastoida käynnistyksiksi. Syrjäisemmillä seuduilla välimatkat sairaalaan vaikuttavat.

Krögerin mukaan Mikkelissä pitkät matkat eivät ole syy kuin hyvin pienessä osassa tapauksista.

Yliaikaisuuden riskit tunnetaan, käynnistämisen ei

Myös synnyttäjien toiveet vaikuttavat käynnistymisen yleistymisen taustalla. Kruitin mukaan synnyttäjät ovat aikaisempaa tietoisempia yliaikaisuuden riskeistä.

• Jos viikkoja on 41 ja synnyttäjä sitä toivoo, niin synnytys käynnistetään.

Yksilöllisten toiveiden rajan Kruit vetää 42 viikkoon, siinä kohtaa hänen mielestään on syytä viimeistään käynnistää. Sekä kansalliset että kansainväliset suositukset puoltavat aikaisempaa käynnistämistä.

Keskeisimpiä syitä ovat perinataalikuolleisuuden, syntyvän lapsen sairastavuuden ja hapenpuutteen riskit. Perinataalikuolleisuuden riski pysyy absoluuttisesti pienenä, mutta kasvaa eksponentiaalisesti erityisesti viikon 41 jälkeen spontaania käynnistymistä odottavilla (30/10 000) verrattuna niihin, joiden synnytys käynnistetään viikolla 41+0 (3/10 000).

Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen kuitenkin huomauttaa, että olisi kiinnitettävää tarkempaa huomiota tutkimustulosten tulkintaan ja siihen, miten niitä sovelletaan käytäntöön. Esimerkiksi hän ottaa WHO:n, joka suosittaa ehdollisesti käynnistämistä 41+0, mutta listaa suosituksensa asteeksi heikon näytön (low certainty evidence, conditional recommendation).

–          Sen näytön aste ei ole kovin vahva.

Entä käynnistyksen riskit? Kruit itse on tutkinut synnytyskokemusta käynnistetyissä synnytyksissä. Tutkimuksen mukaan heikoimpia arvioita kokemukselle heti synnytyksen jälkeen annettiin kaksinkertaisesti käynnistetyissä synnytyksissä suhteessa spontaanista käynnistyneisiin. HUS:n aineistoissa imukuppisynnytykset ovat yleisempiä käynnistetyissä synnytyksissä.

–     Me ei välttämättä puhuta riskistä, se ei ole minusta oikein hyvä sana tähän. Onko synnytyskokemuksen huonous riski vai ei? Kröger sen sijaan kysyy.

Kansainvälisessä tutkimuksessa käynnistyksen riskeiksi on luettu muun muassa kohonnut sektioriski, sikiön hapenpuutteen riski sekä pitkittyneen synnytyksen, kohdun hyperstimulaation ja repeämien riski. Toisaalta tutkimusnäyttö ei ole yksiselitteistä, esimerkiksi tuorein Cochrane Study ei löytänyt kohonnutta sektioriskiä.

Näistä riskeistä harva synnyttäjä tuntuu tietävän. Vaikka lääkärit korostavat riskeistä kerrottavan, synnyttäjien arviot ovat negatiivisempia. Kysymyksiini vastanneista synnyttäjistä lähes kaikki kertoivat, etteivät olleet saaneet minkäänlaista tietoa käynnistyksen riskeistä. Odottamisen riskeistä sen sijaan suurimmalle osalle oli kerrottu. Osa oli hankkinut itse tietoa, mutta osalle käynnistyksen vaikutus synnytyksen kulkuun oli tullut yllätyksenä.

– Nyt enää suostuisi käynnistykseen kuin pakkotilanteessa ja silloinkin mahdollisimman luonnonmukaisesti toteutettuna. Minulla ei ollut mitään tietoa käynnistyksestä ennestään eikä hirveästi sen aikanakaan, kertoo Espoon sairaalassa synnyttänyt nainen.

Myös Naistenklinikan entinen kätilö korostaa, että ellei synnyttäjä ole itse hankkinut tietoa, joutuu hän tekemään päätöksiä usein nopeasti ja ohuen tiedon varassa.

Kuka voi punnita riskejä?

Lääkäri ja synnyttäjän tulisi tehdä päätös käynnistyksestä yhdessä, korostavat sekä Kruit ja Kröger. Synnyttäjillä oli kokemuksia sekä yhteisymmärryksessä tehdyistä päätöksistä ja heidän toiveidensa kuulemisesta että ammattilaisvetoisista päätöksistä, joissa lääkäri määräsi, miten toimia.

–     Koen että päätös tehtiin lääkärin ja osaston toimesta, koska tilaa oli. Ja koska riskeillä peloteltiin, vaikka liikkeitä tuntui hyvin, kertoo Seinäjoen keskussairaalassa 2020 synnyttänyt Heidi.

Jossain tapauksissa myös synnytyksen aikana oli tehty toimenpiteitä ilman lupaa ja perustelematta.

Oinonen myöntää, että ammattilaisella on tilanteessa suuri valta siinä, miten hän tutkimuksia ja suosituksia tulkitsee ja miten esittää ne synnyttäjälle. Käynnistystä puoltavista perusteista ja toisaalta sen mahdollisista seurauksista tulee antaa tietoa päätöksenteon tueksi, kuten WHO suosittaa.

–     Käynnistykseen pitäisi olla lääketieteellinen syy ja muutenkin kertoa, mitä käynnistyksestä voi seurata.

Tilanteessa, jossa sekä odottamiseen että käynnistämiseen liittyy erilaisia äitiin ja sikiöön kohdistuvia riskejä, ei päätöksiä Oinosen mukaan pitäisi tehdä ammattilaisvetoisesti.

–          Ei se yksin ammattilaisten päätös ole, mutta me voimme auttaa päätöksenteossa.

Käynnistykset lisääntymässä edelleen

Useissa länsimaissa käynnistyksiä tehdään huomattavasti Suomea enemmän ja herkästi jo lasketun ajan tuntumassa. Kruitin mukaan Suomessa tällainen ei kuitenkaan ole tarpeen.

–     Ajattelen, että Suomessa on eri tilanne, koska meillä on hyvä raskaudenseuranta ja ongelmatapaukset on jo poimittu. Luulen, että pikkuhiljaa trendi on kuitenkin siirtyä 41, 41+ käynnistykseen. Luultavasti yliaikaisuuden raja tulee laskemaan.

Myös Oinonen uskoo käynnistystrendin jatkuvan. Hän näkee ristiriidan lisääntyvien käynnistysten ja fysiologisen normaalisynnytyksen tukemisen välillä ja peräänkuuluttaa synnyttäjän yksilöllisen tilanteen huomioimista.

–     Kukaan ei voi tietää ennalta, miten käynnistys menee tai synnytys menee. Pitäisi toimia yksilöllisen tilanteen mukaan, ei piiloutua vain riskien taakse.

Teksti: Katri Kiukas

Lähteet:

Middleton P, Shepherd E, Morris J, Crowther CA, Gomersall JC. Induction of labour at or beyond 37 weeks’ gestation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2020, Issue 7. Accessed 29 March 2022.

Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020. TILASTORAPORTTI 49/2021. THL 2021.

Rachel Reed: Post-Dates Induction of Labour: balancing risks. 2016, päivitetty 2019. https://midwifethinking.com/2016/07/13/induction-of-labour-balancing-risks/

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. THL, avoin data.  https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/avoin-data

WHO recommendations for induction of labour. WHO 2011, päivitetty 2018.

[i] Kokemuksia viimeisen viiden vuoden aikana suomalaisissa synnytyssairaaloissa tapahtuneista käynnistetyistä synnytyksistä tai tilanteissa, joissa käynnistystä harkittiin, kerättiin helmi-maaliskuun taitteessa Aktiivinen synnytys ry:n ja Minä myös synnyttäjänä -kampanjan facebook-ryhmistä. 

Suomi on  maailma parhaita maita synnyttää ja perustaa perhe. Suomessa on turvallista synnyttää, silti yhä useampi pelkää synnytystä. Miksi? Kaipaako järjestelmä muutosta? Miten pelkoa voidaan vähentää? Synnytyspelkoseminaarissa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. 

Seminaarissa kuullaan asiantuntijoita sekä omakohtaisia kokemuksia synnytyspelosta. Seminaaripäivä koostuu yhteisistä osioista sekä eriytetystä ohjelmasta.  Odottajille tai raskautta suunnitteleville tarjolla on sessioita, joissa opitaan ainutlaatuisia työkaluja pelon käsittelyyn. Ammattilaisille suunnitelluissa osuuksissa kuullaan uusinta tutkimusta elektiivisen sektion vallitsevien kokemuksista, sekä opetusta traumatietoisesta synnytyksen hoidosta. Ohjelma sopii hyvin myös muille kuin synnytysalan ammattilaisille tai odottajille ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Saat itse päättää kumpaan osioon osallistut.

Early bird -lippujen hinnat ovat: 
60e Aktiivinen synnytys ry tai Suomen Doulat ry:n jäsenet 
50e opiskelija-jäsenet
90e ei-jäsenet

Nämä tarjoushinnat ovat voimassa 15.12.2022 saakka. Sen jälkeen lippujen hinnat nousevat seuraavanlaisiksi 75e/65e/115e. 

Järjestävät yhdistykset pidättävät oikeuden ohjelmiston muutoksiin. Lipun hintaa ei hyvitetä oston jälkeen takaisin, mutta lipun voi myydä eteenpäin (jäsenlippu vain toiselle jäsenelle, opiskelija-jäsen-lippu toiselle opiskelija-jäsenelle). Jäsenyys (joko Aktiivinen synnytys ry:n tai Suomen Doulat ry:n) on oltava maksettuna lipun ostohetkellä. Opiskelijaksi katsotaan täysi-aikainen tutkinto-opiskelija.

Parhaiten pysyt perillä seminaarin kuulumisista seuraamalla Synnytyspelkoseminaarin facebook-tapahtumaa: https://www.facebook.com/events/645518680698979

Lippuja pääset ostamaan Aktiivinen synnytys ry:n verkkokaupasta: https://aktiivinensynnytys.finqukauppa.fi/fi/tuoteryhma/psyliput

Ratkaisussa todetaan, että: ”Totean, että HUS:lla ei ole ollut lakiin perustuvaa toimivaltaa rajoittaa tukihenkilöiden osallistumista synnytyksiin ja hoitoon toteutuneella tavalla. Rajoituksella on puututtu perus- ja ihmisoikeuksina turvattuihin oikeuksiin. Katson, että HUS:n menettely ei ole ollut asianmukaista siltä osin kuin se on ilman lainsäädännöllistä tukea rajoittanut isän, äidin tai muun tukihenkilön läsnäoloa ja osallistumista synnytyksissä ja raskaudenaikaisissa tutkimuksissa kaavamaisesti kaikkien tukihenkilöiden osalta ja kaikissa yksiköissä, ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan.”

Ratkaisussa todetaan edelleen, että: ”On selvää, että sairaalan tilat kuuluvat julkisrauhan piiriin, eikä tiloissa ole rajoittamatonta oikeutta oleskella tai olla läsnä toisen henkilön hoidon aikana. Olen kuitenkin edellä katsonut, että asiassa ei kuitenkaan ole kyse vierailun rajoittamisesta vaan hoidon rajoittamisesta. Synnytykseen tai raskaudenaikaisiin tutkimuksiin synnyttäjän haluamalla tavalla osallistuvalla henkilöllä on lähtökohtaisesti oikeus olla läsnä ja osallistua.”

Perusteluissa muistutetaan synnyttäjän oikeudesta päättää hoidostaan: ”Synnytyksen olosuhteet ovat merkityksellisiä synnyttäjän, lapsen isän tai äidin, syntyvän lapsen ja mahdollisesti muidenkin henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, kuten perhe-elämän kannalta. Euroopan ihmisoikeus- tuomioistuin on katsonut, että vanhemmuudesta tehdyt päätökset kuuluivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan suojan alaan. Tuohon suojaan sisältyi myös oikeus valita ne olot, joissa henkilö halusi tulla vanhemmaksi (Ternovszky v. Unkari). […]

Käsitykseni on, että edellä mainitut synnyttäjän hyvä hoito, itsemääräämisoikeus sekä yksityiselämän ja perhe-elämän suoja edellyttävät, että synnyttäjällä on halutessaan mahdollisuus saada synnytykseen mukaansa lapsen isä, äiti tai muu tukihenkilö. Sama koskee myös ai- nakin merkittävimpiä raskaudenaikaisia tutkimuksia, kuten ultraääni- tutkimuksia ja neuvolakäyntejä.

Nyt käsiteltävässä asiassa ei mielestäni ole kyse hoidon suhteen sivullisten henkilöiden vierailuista tai vierailun rajoittamisesta terveydenhuollon toimintayksikössä, vaan hoidon rajoittamisesta siltä osin kuin siihen liittyy mahdollisuus tukihenkilön läsnäoloon ja osallistumiseen.

Tukihenkilön läsnäolo ja osallistuminen synnytykseen voi perustua synnyttäjän, syntyvän lapsen isän tai äidin sekä lapsen oikeuksien toteuttamiseen.

Olen edellä katsonut synnyttäjällä olevan lähtökohtaisesti oikeus tukihenkilön läsnäoloon ja osallistumiseen. Niin ikään syntyvän lapsen isän tai äitiyslain nojalla vahvistettavan lapsen äidin oikeus osallistua lapsensa syntymään perustuvat perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Myös syntyvän lapsen etu on huomioitava hoidossa ja muussa toiminnassa, ja hänen hyvinvointiaan ja hyvää hoitoaan on edistettävä. Lapsen ja hänen vanhempiensa sekä vanhempien keskinäisen suhteen vahvistuminen edistävät osaltaan perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettua julkisen vallan velvollisuutta edistää lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamista.”

Vaikka päätöksessä käsitellään HUS:n toimintaa, sen todetaan pätevän kaikkiin sairaanhoitopiireihin: ”Koska tukihenkilöitä koskevat rajoitustoimenpiteet ovat ainakin alkuvaiheessa perustuneet Suomen synnytyssairaaloissa yhdenmukaiseen linjaukseen, lähetän tämän päätöksen tiedoksi myös muille sairaanhoitopiireille.”

Ratkaisu on tärkeä, paitsi virheellisten toimintamallien kyseenalaistamiseksi ja niistä käytävän keskustelun tukemiseksi, myös tulevien päätösten kannalta. Ratkaisu vahvistaa odottajan ja synnyttäjän oikeuksia haluamansa tukihenkilön läsnäoloon ja lapsen oikeutta molempien vanhempien läsnäoloon synnytyksessä. Synnytys on, kuten yhdistyksemme toiminnassa korostetaan, tärkeä perhetapahtuma, eikä lääketieteelliseen toimenpiteeseen verrattava tapahtuma. Synnyttäjän, syntyvän lapsen ja mahdollisen toisen vanhemman kokemuksella on perusteltu merkitys ja heidän oikeuksiaan on vahvistettava kaikissa raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvissä käytänteissä.

Julkaisemme sekä yhdistyksen blogissa että facebookissa Aktiivinen synnytys ry:n keskusteluryhmässä linkit kahteen opinnäytetyöhön liittyvään kyselyyn. Toivomme runsaasti vastauksia kyselyihin, jotta opinnäytetöistä tulisi mahdollisimman kattavat. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja on täysin vapaaehtoista.

Nyt sinulla on oiva mahdollisuus osallistua opinnäytetyökyselytutkimuksiin alla olevien linkkien kautta.

Tukihenkilö synnytyksessä – vinkkejä äidin tukemiseen, Turun Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyökyselytutkimus.

Seksuaalisuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, Savonian Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoiden opinnäytetyökyselytutkimus.

Kiitos kyselyyn osallistumisesta!

P.s. Ensi vuoden alkuun on suunnitteilla useita erilaisia opiskelijoiden järjestämiä ilmaistapahtumia, joista informoimme tarkemmin niiden lähestyessä. Turkuun on tulossa esimerkiksi ohjattu tuokio lantionpohjalihasten toiminnasta synnytykseen valmistautumisen sekä synnytyksestä palautumisen näkökulmasta. Lisäksi Turkuun on suunnitteilla keskusteluilta teemalla synnytyspelko ja siihen liittyvät tukitoimet. Turkulaiset pysykää siis kuulolla!

Ihanaa uutta vuotta toivottaen                                                                                                                                   

Sara Laurila, Aktiivinen synnytys ry:n amk-yhteistyövastaava

Näin aktiivinen yhdistys ansaitsisi palkallisen koordinaattorin pitämään yllä yhteistyökuvioita, hoitamaan juoksevia asioita, laatimaan kannanottoja, tiedotteita, somepäivityksiä ym. Ennen kuin se aika toivottavasti vielä jonain päivänä koittaa, hoitaa näitä tehtäviä joukko synnytysaktivisteja, jotka haluavat antaa aikaansa ja työpanostaan meidän yhteisen synnytyskulttuurimme hyväksi. Hallitustyö on todella antoisaa ja välillä tietenkin myös raskasta. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen työteliäs, sillä on ollut innokas ja aktiivinen porukka viemässä toimintaa eteenpäin ja olemme viettäneet juhlavuotta. Ehkä joku hallitustyöskentelystä kiinnostunut on hengästyneenä katsonut, että miten tuollaiseen hullunmyllyyn uskaltaa lähteä mukaan?

Kyllä uskaltaa! Oma elämä perheineen, töineen, opiskeluineen jne. menee vapaaehtoistyön edelle. Jokainen toimii yhdistyksessä kulloisillaankin resursseilla. Tärkeää on kuitenkin, että sitoutuu vastaanottamaansa pestiin ja ottaa itselleen vain sellaisia tehtäviä, joista pystyy suoriutumaan. Haluamme pysyä elävänä ja eteenpäin menevänä yhdistyksenä, ja siihen tarvitaan yhteistä ponnistelua. Välillä mennään hissuksiin ja sitten taas nasta laudassa. Ja aika hyvissä oksitosiinipöllyissä me koko ajan vedetään ja pidetään hauskaa aina kun nähdään. Hyvässä seurassa puurtaminen voi olla ihan helkkarin hauskaa!

Tänä vuonna haluamme satsata uuden hallituksen työskentelyn käynnistämiseen ja sujuvuuteen koko vuodeksi. Yhdistys järjestää uudelle hallitukselle sisäänajopäivän la 29.4. Karjalohjalla. Päivään sisältyy perehtymistä omiin tehtäviin, ulkopuolisen valmentajan koulutusta yhdistyksen tulevaisuudesta sekä rentoa ryhmäytymistä saunomimsen ja porealtaan merkeissä. Tämä takaa sen, että täysin uusien hallituslaisten on entistäkin helpompaa solahtaa mukaan vanhaan porukkaan. Jos siis hallituspesti vähänkään kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tulla paikalle vuosikokoukseen lauantaina tai ilmaista kiinnostuksensa hallituspaikasta etukäteen. Kokouksia on vuodessa noin kymmenen ja niihin on kuluneena kautenakin osallistuttu etänä jopa Nepalista saakka, joten maantieteellinen sijainti ei suinkaan ole mikään este vaan rikkaus. Synnytyskulttuuri kaipaa tuulettumista Suomen jokaisessa kolkassa.

Erilaisia pienempiä ja isompia hommia riittää myös hallituksen ulkopuolellekin, joten olet aina tervetullut ottamaan yhteyttä ja ehdottamaan kuinka voisit olla avuksi. Hyvä idea toteutuu todennäköisemmin, jos olet itse valmis osallistumaan myös toteuttamiseen. Tarvitsemme kaikkia, yhteistyössä on voimaa.

Jo kymmeniä ellei satoja omistautuneita synnytysaktivisteja on häärinyt Aksyn hallituksessa vuosikymmenten aikana. Jotkut antavat panoksensa vuodeksi, jotkut jopa kymmeneksi ja suurin osa jotain siltä väliltä. Syksyn juhlissa kuulimme monta vuotta Aksyssä aktiivisena toimineen Hanna Hirvosen juttuja ja tuntui, että monella tavalla asiat ja ihmiset ovat samankaltaisia vuodesta toiseen, sillä meillä on yhteinen määränpää, levottoman hauskoja ideoita ja tekemisen meininki. Ideaalitilanteessa yhdistys olisi tarpeeton, mutta onneksi uusia aktiiveja riittää niin kauan kuin synnytyskulttuurimme kaipaa muutosta.

Minä poistun takavasemmalle yli neljän aktiivivuoden ja kolmen hallituskauden jälkeen ja kiitän kaikkia ihania asioita, joita yhdistys on tuonut elämääni. Kiitos kaikille aivan huikeille naisille, joiden kanssa nämä kolme vuotta on saanut tehdä tiivistä yhteistyötä ja ihan kaikille ikimuistoisista kohtaamisista tapahtumissa ja somessa. <3 Onneksi pahimpiin vieroitusoireisiin löytyy aina jotain pientä puuhasteltavaa, joten näkemisiin.

Menestyksekästä jatkoa yhdistykselle toivottaen

(parin päivän päästä ex-somevastaava ja ex-vpj) Anna-Riitta

Kokonainen-koru kuvaa sitä, miten kohdussaan uutta ihmistä kasvattavaa henkilöä on kohdattava ainutlaatuisena yksilönä, uniikkien toiveiden ja tarpeiden kantajana. Synnyttäjä ei ole vain ”vauvasäiliö” tai avautuva kohdunsuu, vaan ainutkertaista kokemusta läpikäyvä ihminen. Raskaus ja synnytys eivät luo vain uutta ihmistaimea vaan muokkaavat matkaa käyvän henkilön rooleja ja käsitystä itsestään. Äitiyteen syntyminen tulisi olla voimaa tuova ja kyvykkyyttä vahvistava kokemus ja äitiyshuollon tehtävänä on tukea tätä prosessia. Koru muistuttaa siitä, miten fyysiset olosuhteet vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiimme, sekä myös toisinpäin.

Koru kuvastaa vulvan yksilöllisyyttä ja alleviivaa sen ainutlaatuista kauneutta. Häpyhuulien epäsymmetrisyys ja elämän mukana muuttuva vulvan muoto ovat osa normaalia kehoa, eivätkä jotain hävettävää ja korjattavaa. Yhdistys kampanjoi sukuelinten eheyden puolesta esimerkiksi ympärileikkausten ja episiotomian osalta. Jokaisella tulisi olla oikeus itse päättää sukuelintensä olemuksesta ja toiminnasta, ilman ulkopuolista painostusta tai väkivaltaa. Yhdistys ottaa aktiivisesti kantaa välilihanleikkausten merkittävästä vähentämisestä, sillä kansainväliseen tutkimustietoon nähden Suomessa leikataan turhaan tuhansien synnyttäjien välilihoja.

Suomalaisessa kansanperinteessä on arvostettu vahvasti naisen seksuaalisuuden voimaa, vitunväkeä. Esimerkiksi karhuja peloteltiin näyttämällä niitä päin paljas vulva. Tätä väkeä, häpeämätöntä voimaa esiintyy kaikissa meissä sukuelimistä ja iästä riippumatta, ja koru toimii sen muistuttajana. Olkoon riipus myös kantajaansa suojaava!

Korun kantajiksi kutsumme kaikki, jotka kokevat korun filosofian ja voiman omakseen! Tuore erä korua useissa eri väreissä on nyt saatavilla verkkokaupassamme http://aktiivinensynnytys.mycashflow.fi/

– Ria Malva, aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja

Kun itse valitsin synnytyspaikkaani, halusin ympäristön ja läsnäolijoiden tukevan omaa kykyäni synnyttää. Halusin itse ottaa vastuun minun ja lapseni, perheemme, hyvinvoinnista. Halusin synnyttää itse, luottaen omaan asiantuntijuuteeni. Vaikka molemmat synnytykseni ovat haastaneet ja repineet minua auki, ovat ne samalla avanneet minusta jotain täysin uutta. Kaiken intensiteetin keskellä tiedän olevani uskomattoman vahva. Ja että minusta pidetään hyvää huolta.

Jollekin toiselle valitsemani synnytystapa olisi kauhistus. Liika ihmisiä, eikä lääkkeellistä kivunlievitystä tai sairaalaympäristön turvaa. Jokaisen synnyttäjän toiveet perustuvat hänen henkilökohtaisiin kokemuksiin ja Aktiivinen synnytys ry on jokaiselle. Emme kampanjoi vain kotisynnytysten puolesta tai kannata vain lääkkettömiä synnytyksiä. Yhdistyksen ydinviestinä on edistää synnytyskulttuuria niin, että se vastaa paremmin kaikkien synnyttäjien ja perheiden tarpeita. Jotta jokainen voisi valita omaan henkilökohtaiseen tietoonsa ja ammattilaisten antamaan asialliseen tutkittuun tietoon perustuen sen itselleen parhaan paikan, tavan ja seuran synnyttää.

Kätilöt ovat upea joukko ylpeitä ja työtään sydämellään tekeviä ammattilaisia. Terveydenhoitajat tekevät kaikkensa luodakseen pohjan turvalliselle äitiyshuollolle ja lääkäreiden tavoitteena on pitää synnyttäjät ja vastasyntyneet ehyinä ja elävinä. Maamme on täynnä uskomattoman vahvoja ja rohkeita synnyttäjiä. Ja kaikkensa perheensä hyvinvoinnin vuoksi tekeviä puolisoja. Mikä monipuolinen ja tarmokas tiimi!

Ja kuitenkin kaikkia ovat huolissaan nykytilanteesta, kun vapaus valintaan kutistuu. Synnytyosastoja suljetaan ja remonttien keskellä toimintaa supistetaan. Monet kätilöt kokevat olevansa kädet sidoittuina isomman paineen alla. Moni synnyttäjä kokee, ettei ole tullut kuulluksi, nähdyksi. Lempeä lapsivuodeaika muuttuukin traumankäsittelystä pimeäksi ja pohjattomaksi. Toiset perheet hylkäävät kontaktin terveydenhuoltoon kokonaan kun heidän valintojaan ei kuunnella ja kunnioiteta.

Väkivalta on sananmukaisesti vallankäyttöä, voiman siirtämistä pois toiselta. Vallan riistoa terveydenhuollossa ruokkivat pelot, epävarmuus, kiire, stressi, heikko tuki kollegoilta ja turhautuminen toimimattomaan työkulttuuriin. Obstetrinen väkivalta on rakenteellista väkivaltaa, jossa äitiyshuollon kulttuuri nostaa ammattilaisten auktoritäärisen päätösvallan naisen oman asiantuntijuuden ja koskemattomuuden yläpuolelle. Väkivalta riistää naiselta mahdollisuuden hallinnan tunteeseen ja voimaantumiseen sekä hyvään synnytyskokemukseen, joka luo pohjan tasapainoisen perhe-elämän alkuun.

Tilanteet eivät muutu, jos niitä ei muuteta. Ne eivät muutu, jos ajatellaan että ei se nyt oo niin justiinsa. Tai jos perusteluksi riittää, että näinhän on aina tehty! Muutos ei tapahdu vain sisäisesti puhisemalla, vaan se tarvitsee tuekseen ääneen lausuttuja sanoja, lähetettyjä kirjeitä ja esimerkkiä näyttäviä tekoja. Alun vastustus sulaa lempeydellä ja kärsivällisyydellä. Sillä, mitä sinä teet, on vaikutusta. Sinä ylläpidät vanhaa tai luot muutosta.

Aktiivinen synnytys ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Aktiivinen monimuotoisen synnytyskulttuurin puolesta kampanjointi ei ole päättynyt, eikä yhdistyksen olemassaolon tarve ole vähentynyt vuosien saatossa. Ehkä 30 vuoden päästä yhdistyksen ei tarvitse enää kampanjoida perhelähtöisen synnytyskulttuurin puolesta, kun siitä on muotoutunut hoitotyön normi? Vaikutetaan yhdessä siihen, että näin käy. Aktiivista juhlavuotta!