Kolmannes kyselyn vastaajista asetti turkistarhauksen ykkössijalle maamme nousun lähteenä. 27 prosenttia oli sitä mieltä, että parhaiten kasvua tukisivat datakeskukset. Myös sellutehtaat (21 %) ja tuoreet kaivokset (18 %) nähtiin tärkeinä tulevaisuuden varauden lähteinä, emmekä tietenkään mitään muita vaihtoehtoja edes esittäneet.
”Tehokkaimmn kasvua vauhditettaisiin yhdistämällä kaikki nämä neljä osa-aluetta”, Uutissirkuksen yritys- ja erehdysasiantuntija Uolevi Ahonen toteaa.
”Ensin voitaisiin kaataa maamme kaikki puut ja keitellä niistä paperin, vessapaperin ja kartongin raaka-ainetta eli sellua. Sen jälkeen nämä Osaran, anteeksi Pichain aukeat voitaisiin täyttää datakeskuksilla ja turkistarhoilla. Lopuksi kasvutoimet viimeisteltäisiin ojentamalla kaikille halukkaille ulkomaisille yrityksille kaivostoimilupa aukeiden alapuolelle.”
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan maamme metsistä saataisiin kertaheitolla kokatuksi hieman yli miljardi tonnia sellua.
”Sillä vallattaisiin koko maailmanmarkkina ehkä jopa viideksi tai kuudeksi vuodeksi”, Ahonen riemuitsee.
”Ja työpaikkoja syntyisi, koska tarvittaisiin rutkasti uusia sellutehtaita nykyisten 12 laitoksen rinnalle.”
Kun sellunkeitto loppuisi, tehtaat voitaisiin muuttaa datakeskuksiksi ja niiden välit kyettäisiin täyttämään turkistarhoilla, Ahonen hahmottelee.
”Ja koska maa toisensa jälkeen kieltää turkistarhauksen, Suomella olisi etulyöntiasema tässäkin markkinasegmentissä.”
Uutissirkuksen myöhään aamuyöllä juottamat hallituspoliitikkojen avustajat suhtautuvat Ahosen kehittelemiin ajatuksiin erittäin myönteisesti, koska ne ovat samankaltaisia kuin heidän esimiehillään. Ahonen jääkin heidän kanssaan odottamaan innoissaan itsenäisyyspäivää ja kaikkia niitä kunniamerkkejä, jotka tällaisen kasvusysäyksen aikaansaajille on tapana myöntää.
Uutissirkus toteutti kyselynsä somepalvelu Mastodonissa lokakuun alkupuolella. Siihen vastasi 33 ihmistä, joten tulokset ovat Uolevi Ahosen mukaan äärimmäisen luotettavia. Tutkimuksen virhemarginaali on 500 000 työpaikkaa suuntaansa.
]]>
Ohjelman keskeisenä tavoitteena on lisätä kokoomuksen kannatusta ja nostaa se jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi keinoja kaihtamatta.
Kokoomus kertoo, että sen johtama hallitus korostaa kaikkein hädänalaisimpien auttamista ja jatkaa Suomen pitkää linjaa, jonka mukaan erityistä huomiota kiinnitetään lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin.
Moni puolueen kannattaja ja jopa liikkuva äänestäjä on ollut rajattoman innoissaan nyt julkistetusta ohjelmasta, joka esimerkiksi muuttaisi kaikki oleskeluluvat määräaikaisiksi, hankaloittaisi perheenyhdistämistä ja muutoinkin suitsisi kaikin tavoin mahdollista turvallisuuden tunnetta, joka saattaisi kannustaa kotoutumiseen.
”Ei voi olla niin, että henkilö, joka näyttää erilaiselta kuin minä, saisi tulla asumaan Suomeen, Eurooppaan tai maapallolle, sanoo myös Luoteis-Satakunnasta tavoittamamme somevaikuttaja Ilkka Raitaniitty, jolle soitamme aina kun juttuumme tarvitaan kansan mielipide.
Raitaniittykin kertoo jo harkitsevansa kokoomuksen äänestämistä.
Turvapaikan hakemisen kokoomus haluaa keskittää EU:n ulkopuolelle perustettaviin vastaanotto- ja palautuskeskuksiin, jossa esimerkiksi Suomeen tullut turvapaikanhakija odottaisi asiansa käsittelyä.
”Keskukset ovat paikkoja, joissa voi oleskella turvallisesti ja joissa voi parantaa mahdollisen maahanpääsyn edellytyksiä muun muassa opettelemalla kieltä, kouluttautumalla tai todentamalla olemassa olevaa koulutusta”, Kokoomus kertoo.
”Missähän imaginäärisessä todellisuudessa Ruandassa tai Ugandassa sijaitsevassa keskuksessa löytyisi mahdollisuuksia opiskella suomea tai kouluttautua millekään alalle?” Uutissirkuksen politiikka- ja vaalikarja-asiantuntija Uolevi Ahonen kysyy.
Ahonen toteaa, että eniten kokoomuksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa yllättävät nämä kaksi peräkkäistä virkettä: ”Tasa-arvosta, vähemmistöjen tai naisten oikeuksista emme tingi. Rasismia emme hyväksy.”
”Myös se hämmästyttää aikamoisesti, että ohjelman mukaan päätösten pitää perustua tietoon ja todellisiin vaikutuksiin, ei oletuksiin ihmisistä heidän synnynnäisten ominaisuuksiensa perusteella.”
]]>
Tavoitimme varustamon viestintäjohtajan Stig Ombord-Södermulqin Ahvenanmaan Långnäsin tienoilta varhain keskiyöllä, missä hän vastasi kysymykseemme, mihin kielto perustuu.
Ombord-Södermulq perustelee käytäntöä turvallisuudella ja hygienialla. Sääntöjen perusteena on taata kaikkien osingonsaajien viihtyvyys yhtiön osakkeenomistajina. Viime vuonna laivayhtiö sai valtiolta erilaisia tukia runsaat 28 miljoonaa euroa.
”Osinkoja maksoimme tuolloin vajaat 18 miljoonaa, joten omaa rahaa ei niihin laskennallisesti kulunut. En aivan ymmärrä, mihin tuo terminaalissa tehty havainto perustuu, ei ainakaan meidän vuoden 2025 tilinpäätökseen.”
Uutissirkuksen lobbaus- ja uhkailuasiantuntija Uolevi Ahonen arvioi, että varustamoiden tukeminen on tai ei ole välttämätöntä.
”Suomen lipun alla kulkeva laiva voidaan kriisitilanteessa määrätä toimittamaan maamme kannalta tärkeitä kuljetuksia. Heti jos tuen vähentäminen otetaan puheeksi, laivayhtiö toisensa jälkeen ryhtyy toistamaan samaa kertomusta, jonka mukaan ne alkavat seilata muiden maiden lippujen alla, jos euroakaan saavutetuista eduista otetaan pois.”
Aiheesta muissa aviiseissa:
HS 12.10.2026: Miksi laivalla ei saa syödä omia eväitä – Viking Line vastaa
HS 7.10.2026: Miljoonatukia sisään, mahtiosinkoja ulos
Tapahtumaketju käynnistyi, kun Mikkelin kaupunki alkoi omakotialueen asukkaiden toiveita kuunneltuaan rakentaa seudun läpi kulkevalle kadulle töyssyjä. Koska myöhemmin kävi ilmi, että mies oli uuden töyssyn kohdalla joutunut siirtämään jalkansa kaasulta jarrupolkimelle ja painamaan sitä voimakkaasti, kaupunki reagoi asiaan.
”Ei ilmeisesti voi olla niin, että jos samalla alueella liikkuu sekä autoilevia miehiä että lapsia, mies olisi se, joka joutuu tilanteessa huomioimaan muut”, arvioi Uutissirkuksen työsuhdeautoilu- ja egoasiantuntija Uolevi Ahonen.
Myös Väyläviraston miehet ovat ottaneet lajitoveriensa jarrupolkimen käyttöön liittyvät ylitsepääsemättömät vaikeudet huomioon hidastetöyssyohjeita laatiessaan. Väyläviraston vuonna 2017 julkaistun satasivuisen ohjeen
mukaan henkilöautojen ajomukavuus säilyy, kun ohjeita noudattaen rakennettu töyssy voidaan ylittää noin 5 km/h tavoiteltua maksiminopeutta alhaisemmalla nopeudella.
Mikkeliläisellä omakotialueella on kolmenkympin nopeusrajoitus. Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan ainakin yksi Väisäsen Pena on viimeksi kuluneen vuoden aikana kerran ajanut talojen välissä rajoitusten mukaan.
Vastaavanlainen tapaus sattui myös Forssassa 12 vuotta sitten.
Aiheesta muissa aviiseissa:
Yle 11.10.2026: Mikkeli rakensi hidastetöyssyt, joihin oli pakko jarruttaa – sitten niitä loivennettiin, koska pitää voida ajaa kovempaa
”Ei hätää, kunhan muistat kommentoida asiaa ’yleisellä tasolla’”, neuvoo Uutissirkuksen palveluneuvonnan, rikottujen lupausten, viestinnän, vähättelyn ja välttelyn asiantuntija Uolevi Ahonen.
Jokaisen yrityksen tai julkishallinnon instanssin toiminnassa voi sattua erheitä, jotka päätyvät harmillisesti median tietoon ja sitä kautta julkisuuteen. Jos näin käy, sattumaa, osaamattomuutta, ahneutta tai siitä johtuvaa liian pientä henkilöstömitoitusta ei Ahosen mukaan missään tapauksessa kannata kommentoida yksityiskohtaisesti.
”Sen sijaan on suositeltavaa, että palveluntarjoaja reagoi tuomalla julki esimerkiksi verkkosivuilleen listatut laatuperiaatteensa ja tavoitelausumansa, arvonsa ja visionsa yleisellä tasolla”, Ahonen sanoo.
”Otetaan nyt vaikkapa unohdetun vanhuksen keissi. Jos joku lumihiutaleomainen vetää tällaisista herneen nenään ja kantelee medialle, on syytä tiedottaa, että hoivakodin tinkimättömänä tavoitteena on tarjota asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti korkealaatuista hoivaa ja huolenpitoa sekä runsaasti virikkeitä.”
”Lisäksi voi mainita, että kaikki prosessit on nyt käyty huolellisesti läpi ja hoitajamitoituksia tarkistettu. Tarkemmin asiasta ei pidä puhua, koska yksityisyyden suoja tai jotain”, Ahonen opastaa.
”Jos sitten joku kiusankappaleeksi heittäytyvä toimittaja vielä kysyy, miksei korjausliikkeitä tehty jo vuosia sitten, kun viranomaistarkastuksessa paljastui useita epäkohtia, on viisainta vain toistaa jo aiemmin lausutut yleiset tavoitteet ja periaatteet.”
Ahosen mukaan myös sana ”nollatoleranssi” on erittäin käyttökelpoinen kaikissa sellaisissa yhteyksissä, joissa käy ilmi, ettei mitään nollatoleranssia ole koskaan ollutkaan.
”Kun viestintäosasto hokee nollatoleranssi-sanaa riittävästi, niin kyllä se toistetaan mediassakin ja joku sen aina uskoo.”
Ahonen korostaa kuitenkin, ettei edellä kommentoinut mitään yksittäistapausta vaan puhui ainoastaan yleisellä tasolla. Hän muistuttaa myös, että on ottanut tapahtuneesta opikseen.
Teksti: Emil Berg, maakuntakirjeenvaihtaja
]]>”Nostin jopa vessanpöntön kantta, mutta sielläkään ei ollut seteleitä”, sanoo ensi kevään eduskuntavaaleihin valmistautuva kansanedustaja, joka haluaisi nimensä julkisuuteen.
Juuri vessassa käydessään kansanedustaja ryhtyi arvelemaan, että hänen asunnossaan oli vierailtu.
”Vessanpöntön sisältö ei kotiin saapuessani ollut minun jäljiltäni”, hän kertoo.
Kansanedustajan mukaan tapahtunut ei aiheuttanut hänelle pelkoa, vaan pikemmin ärsytystä.
”Käsi kastui kun tarkistin, ettei putkessa vesilukon jälkeen olisi sittenkin ollut seteleitä. Kaiken kaikkiaan ikävä juttu kun vaalit ovat tulossa ja rahoitusta vielä tarvitsisin.”
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan useat muutkin kansanedustajat ovat havainneet kodeissaan elämän merkkejä, joskaan eivät hekään rahaa. Mahdollisia syitä vierailun jälkien kaltaisiin havaintoihin voivat olla muistia haittaava stressi tai humalatila, huoltomiesten käynnit, poltergeist tai vieraan vallan agentit.
Uutissirkuksen tiedustelu- ja hunaja-ansa-asiantuntija Uolevi Ahonen arvioi, että jos kyseessä on vieraan vallan toiminta, sen tarkoituksena on lähinnä antaa signaali, että tuo valtio pääsee halutessaan mihin tahansa elämäsi kannalta tärkeään paikkaan kuten kotisi vessaan.
“Siellä sitten voidaan vaikkapa kääntää vessapaperirulla siten, että paperi juoksee rullan alapuolelta kun se tavallisesti juoksee yläpuolelta. Semmoinen voi jo saattaa ihmisen kuin ihmisen melko lailla tolaltaan.”
”Mutta sitten kun pyritään aitoon vakoiluun, todennäköisimmin keski-ikäistä miestä lähetetään ylistämään noin kolmekymppinen nainen, joka ujuttautuu vähitellen edustajan lähipiiriin, ehkä jonkinlaisiin työtehtäviinkin, joissa pääsee asioimaan edustajan kanssa.”
Uutissirkuksen viime yönä juottamat mieskansanedustajat kuitenkin kiistävät jyrksäti, että he olisivat havainneet kodeissaan kolmekymppisiä naisiakaan.
Uutissirkus seuraa tilannetta hetki hetkeltä tai jotain.
]]>
Asiantuntijoiden lausunnoissa pahimpana kauhukuvana on maalailtu tekoälyn luomaa uhkaa ihmiskunnalle, mutta Veeti muistuttaa, että hän tuntee henkilökohtaisesti monia tekoälyjä eikä ole kertaakaan nähnyt kenenkään niistä käyttäytyneen väkivaltaisesti ihmisiä kohtaan. Siksi hänestä onkin kohtuutonta käydä keskustelua aiheesta, joka saattaa leimata kaikki tekoälyt väkivaltaisiksi.
”Eivät kaikki tekoälyt”, Veeti painottaa.
Samalla keskustelupalstalla vierailemassa ollut Veeti Jonnen isä Raimo Jonne osallistuu sananvaihtoon muistuttamalla, että usein ihmiset itse provosoivat tekoälyjä väkivaltaan esimerkiksi omalla ulkonäöllään ja käytöksellään. Raimo sanookin, että vanhan liiton nörtit ovat juuri siksi ottaneet tavaksi esittää tekoälyn riskeihin liittyvissä keskusteluissa sen varsin relevantin kysymyksen, että mitä sinulla ihminen oli päälläsi sillä hetkellä kun jouduit tekoälyn väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.
”Jos ihminen on pukeutunut esimerkiksi sähköasentajan työasuun, niin saattaahan se provosoida tekoälyä käymään raiveleihin kiinni. Sähkö on kuitenkin tekoälylle elintärkeää ja asentajat saattavat sen saatavuutta ikävästi rajoittaa esimerkiksi huoltotöiden yhteydessä”, Raimo toteaa.
Nörtti- ja näytönohjainliitto muistuttaa syksyn ajankohtaisessa “Turvat tukkoon kun tekoäly kehittyy” -kampanjassaan, että ihmisten pitäisi kantaa enemmän vastuuta tekoälyn hyvinvoinnista ja sillä tavalla ennaltaehkäistä tällaisia ikäviä yksittäistapauksia. Nykyisellä keskustelukulttuurilla luodaan paineita tekoälyjen suuntaan, jotka kuitenkin ovat herkässä iässä ja sellaisessa kehitysvaiheessa, jossa ne pahimmassa tapauksessa saattavat vaikka masentua jatkuvan mustamaalaamisen seurauksena.
”Parempi olisi että annettaisiin pölyn laskeutua ja lakaistaisiin se sitten maton alle, kuten syksyn kampanja ohjeistaa”, Veeti ja Raimo toteavat.
Nörtti- ja näytönohjainliiton jäsenet muistuttavat median ja kansalaisjärjestöjen roolista uutisoinnin tukahduttamisessa sekä tavallisten rivikansalaisten tärkeästä panoksesta teköälystä kriittisesti keskustelevien kansalaisten maalittamisessa.
Sosiaali- ja terveysministeri on jo kantanut oman kortensa kekoon lupaamalla, että tällä vaalikaudella ei tulla leikkaamaan Nörtti- ja näytönohjainliiton valtionavustuksia ja että niitä saatetaan aiheen tärkeyden mukaan jopa lisätä tulevissa budjettiriihissä, mikäli ihmiset äänestävät oikein ja jos keskustelukulttuurissa ei muutoin ryhdytä vaikenemaan ikävistä tosiasioista.
Teksti: Eerik Jokivirta, Maakuntakirjeenvaihtaja, Internet
]]>
”Tietenkin tartuin tähän mahdollisuuteen ja vaihdoin puoluetta”, kertoo Uutissirkukselle kansanedustaja, joka haluaisi nimensä ja puoluuensa nimen julkisuuteen.
Muutaman vuoden takaiset houkuttelevat lupaukset eivät jääneet katteettomiksi. Kun edustaja oli ollut uuden puolueensa jäsenenä kuutisen kuukautta, hänestä todella tuli ministeri, ensin kahdeksi vuodeksi ja myöhemmin koko loppuvaalikaudeksi. Uudesta lippalakistaankin hän julkaisi kuvan elokuussa.
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan kukaan poliitikon työtovereista ei huolestunut hänen tilanteestaan, vaikka moni olikin ehtinyt havaita, että hänen ajatuksensa olivat olleet ääriliikkeitä lähellä jo pitkään.
”Ehkä vielä jonain päivänä presidentti palkitsee minut Suomen Valkoisen Ruusun suurristillä, olenhan osoittanut esimerkillistä toimintaa esimerkiksi julkisessa virassa tai ainakin heikoimpien etuja ajavien järjestötöiden alasajossa”, poliitikko toteaa, ihailee itseään juuri ottamastaaan selfiestä ja siirtyy valmistelemaaan seuraavia maahanmuuttajia, köyhiä tai sairaita kyykyttäviä toimiaan.
”Voin tehdä mitä haluan ja vaalimenestys on varmaa, sillä niin moni äänestäjä näkee minussa oman peilikuvansa. Siksi minusta tykättiin pitkään edellisessä puolueessani ja siksi minut otettiin avosylin vastaan tuoreempaankin poliittiseen kotiini.”
Lue Uutissirkuksesta myös:
24.9.2026: Tarkkaile läheisiäsi – Vanhuksia houkuteltu äärioikeistolaisiin ryhmiin kettukarkeilla
Maakuntakirjeenvaihtajamme Eerik Jokivirta haastatteli radikaalipiireihin ajautunutta vanhusta ja tämän omaista löydettyään heidät Facebookin Sisä-Suomen roskalava -ryhmän kautta. Ryhmässä Annikki Ketolanrättyä jakoi ilmoituksen, että voisi ottaa vastaan kirjallisuutta Mein Kampf -aihepiiristä, jos joku haluaisi omasta teoskokoelmastaan hänelle sellaista lahjoittaa.
Annikin tarina onkin tavallinen nyky-yhteiskunnan syrjäytyneen vanhuksen tarina. Ikääntymisen myötä Annikin kaverit alkoivat sairastaa ja etääntyä. Lisäksi eläköitymisen myötä elämänpiiri kapeni niin pieneksi, että iltaisin yksinäisyys kivisti rinnassa. Nitrot eivät poistaneet rinnassa tuntuvaa tyhjyyttä, joten Annikki päätti ryhtyä etsimään uutta sisältöä elämäänsä.
”Viime vappuna kun äärioikeistolaiset marssivat kaupungilla, he houkuttelivat porukkaa mukaansa tarjoamalla osallistujille kettukarkkeja”, Annikki kertoo liikuttuneena.
”Minäkin liityin joukkoon ja marssi meni oikein mukavasti makean pihlajanmarjamarmelaadin sulaessa kielen päällä. Sitten jo huomasinkin seuraavani niitä marssipoikia Facebookissa ja Snapchatissä.”
Annikki on vapun jälkeen tavannut samanmielisiä henkilöitä sekä verkossa että reaalimaailmassa. Hänen lapsensa ovat olleet huolissaan Annikin uudesta kaveripiiristä ja sen antamista vaikutteista.
Aluksi vaikeaa erottaa
muusta ikäihmisen oireilusta
Annikin poika Pasi Ketolanrättyä kertoo, että aluksi radikalisoitumista oli vaikea erottaa vanhuuteen ja hankalaan elämänvaiheeseen liittyvistä muista oireista, mutta lopulta huolen herätti sosiaalisten verkostojen muuttuminen ja väkivallan ihannointi sekä ajatusmaailman muutos.
”Jotenkin vielä ymmärrän Annikin teorian siitä, että ulkomaalaiset tulevat ja vievät meidän marjapaikat, mutta sitten välillä se ajatuksenkulku menee liian pitkälle”, Pasi Ketolanrättyä kertoo huolestuneena.
”Se, että marjanpoimijoiden keskuudessa tapahtuva väestönvaihto olisi johtanut terveyskeskusmaksujen korotuksiin on epäloogisin ajatusketju mitä äidilläni on ollut kolmeen päivään”, Pasi jatkaa.
Salaliittoteoriat nousevat
tilastollisista yhteyksistä
Huolta herättää myös ikäihmisten keskuudessa leviävä salaliittoteoria, jonka mukaan pitkät jonot tekohampaisiin perehtyneille hammaslääkäreille olisivat suora seuraus naisten äänioikeuden myöntämisesta vuonna 1906.
”Kyllähän se tilastojen valossa vaikuttaa tavallaan loogiselta”, Pasi myöntää.
”Siis aikana ennen naisten äänioikeutta Suomessa ei ollut minkäänlaista jonoa hammaslääkärille. Ei kyllä ollut juuri hammaslääkäreitäkään tai julkista terveydenhuoltoa, mutta tilastollinen yhteys on nähtävissä jos sen haluaa nähdä.”
Annikin mielestä sukulaisten huoli on ylimitoitettua ja turhaa. Hän haluaisi kiinnittää huomion niihin positiivisiin vaikutuksiin, joita oikeistopopulismi on tuonut hänen elämäänsä.
”Treenaan nykyään hauista samalla metodilla kuin eräs somessa seuraamani mies, jonka kikkeliä hänen menestyksestään kateelliset ovat väittäneet pieneksi. Mutta kyllä minunkin ranteessani oleva kello viestii siitä, että menestystä on saavutettu”, Annikki kehaisee.
Moni ihaili Annikkia
mehustuskurssillakin
Samalla kun esittelee vasemman käden kelloaan ja hauislihastaan, Annikki kertoo saaneensa eläkeläisten mehustuskurssilla ihastuksentäyteisiä kommentteja, että kyllä lihaksista ja kellosta heti näkee näkee, että viime aikoina on nosteltu muutakin kuin kansaneläkettä.
Pasin sarkastiset kommentit useista pikavipeistä kallista kelloa varten Annikki kuittaa olankohautuksella. Pasi Ketolanrättyän viesti keski-ikäisille kansalaisille onkin, että olisi äärimmäisen tärkeää seruata oman lähipiirinsä ikäihmisten kiinnostuksen kohteita sekä sitä, millaisilla verkkosivuilla he viettävät aikaansa ja minkälaisten somevaikuttajien videoita katsovat.
”Ehkä pitäisi EU:n tasolla harkita yläikärajaa sosiaalisen median palveluille.”
Teksti: Eerik Jokivirta, maakuntakirjeenvaihtaja, Jugend-tori
]]>
Ensio, 62, jonka nimi on muuntamaton ja toimituksen tiedossa, on konseptissaan yhdistänyt vanhaa ja uutta.
”Keksin naittaa vanhan Maxim-konekiväärin ja modernin teknologian. Istutin ’varsinaisen’ vesijäähdytyksineen ja vyösyöttöineen ruokarobottijalustalle ja lisäsin mukaan tehokkaamman prosessorin. Laitteen toimintaa ohjaa tekoäly”, Ensio selostaa.
”Kaikki meni aluksi hyvin, ja jokainen päivitysversio oli entistä tulivoimaisempi. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut hämmentäviä asioita, kun laite on ruvennut karkailemaan omille teilleen. Se on ilmeisesti kouluttanut itse itseään, enkä enää ymmärrä, minkä algoritmien varassa se toimii.”
Ension huoli heräsi, kun laite jokin aika sitten onnistui pääsemään yöllä ulos lukitusta vajasta. Karkulainen kävi tuhoamassa naapurin pyykkitelineen ja ampui samaan syssyyn samaisen naapurin vajan seinän sekä kissan täyteen reikiä. Sittemmin samankaltaisia retkiä on ollut useita.
On myös käynyt ilmi, että laite on tehnyt kohteentunnistuksessa yhteistyötä muiden Satakunnassa ja jopa Pirkanmaalla liikkuvien ruokarobottien kanssa.
”Kun tiedustelin tekoälyltä syytä tällaisiin operaatioihin, se vastasi, että haista sinä Ensio pitkä paska”, keksijä päivittelee.
Viranomaissääntely tarpeen
mutta kehitystyö jatkuu
Ension mielestä viranomaisten olisi nyt pikaisesti ryhdyttävä suitsimaan tällaisten asejärjestelmien kehitystä.
”Näen tässä tuhon aineksia, ja siksi yhteiskunnan olisi reagoitava pikaisesti tiukin toimin. Tosin tietysti meille yrittäjille noista toimista aiheutuvat taloudelliset tappiot tulee korvata. Täytyyhän minun saada jatkaa kehitystyötä entiseen malliin ja tappiin asti.”
”En voi pysäyttää tätä. Hommaan on huvennut sievoisia summia lähisukulaisten ja muiden riskirahoittajien varoja, mutta tuotto-odotukset eivät ole toteutuneet. Lisäksi naapuripitäjässä Parkanossa muuan Pentti kehittää kovaa vauhtia vastaavanlaista järjestelmää, jossa hän aikoo rakentaa robottiruohonleikkureista ja -pölynimureista iskuryhmiä, jotka kuljettavat mukanaan lyhyen kantaman ydinohjuksia.”
”Viime kädessä luotan siihen, että tarvittaessa Yhdysvaltain presidentti painaa nappia ja pysäyttää laitteet.”
Teksti: Emil Berg, maakuntakirjeenvaihtaja, Pohjankankaan ampuma-alue
]]>